Biojätteen erilliskeräyksen uudet mahdollisuudet ja kustannusnäkökulma

Artikkelissa käsitellään Suomen biojätteen erilliskeräyksen rakennemuutosta, sen kustannuksia sekä vaihtoehtoja asukkaiden näkökulmasta. Artikkelissa esitetään todennäköisesti kustannustehokkaimpia, ympäristöystävällisimpiä ja asukaslähtöisimpiä ratkaisuja suurimmalle osalle kiinteistöjä. Artikkelissa korostetaan myös tarvetta huomioida biojätteen keräyksessä elinkaarikustannukset ja -päästöt sekä asukkaiden, jätehuoltoyhtiöiden ja ympäristön etu.

Jätelain muutos lähtökohtana

Suomen biojätteen keräys on käymässä läpi merkittävän muutoksen, kun sen keräys siirtyy valtakunnallisesti kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmästä kuntien järjestämään malliin. Tämä rakenteellinen muutos tähtää erilliskerätyn biojätteen määrän lisäämiseen ja sen vähentämiseen sekajätteeksi päätymiseksi. Näkyvin muutos asukkaille on se, että viimeistään 1.7.2024 kaikilla yli 10 000 asukkaan taajamien asuinkiinteistöillä tulisi olla järjestetty mahdollisuus biojätteen keräykseen.

Kuva 1. Kuntaliiton tekemä aikajana jätelain ja -asetuksen määräajoista.

Uuden jätelain muutoksen myötä tavoitteena on lisätä biojätteen erilliskerätyn määrää valtakunnallisesti. Vaikka monet jätehuoltoyhtiöt ovatkin jo käyttäneet lain määräämiä huoneistomääriä tiukempia alueellisia jätehuoltomääräyksiä, tämä muutos tulee nostamaan erilliskerätyn biojätteen määrää valtakunnallisesti. Esimerkiksi Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) arvioi, että heidän toimialueellaan biojätteen määrä lisääntyy 7 000–14 000 tonnia vuositasolla (Petri Kouvo, 11.5.2023). HSY:n alueella kerättiin vuonna 2022 yhteensä 48 500 tonnia biojätettä, joten tämä lisäys tarkoittaisi noin 14–29 prosentin kasvua biojätteen määrässä. 

Valtakunnallisesti yhdyskuntalähtöistä biojätettä kerättiin vuonna 2021 yhteensä noin 443 000 tonnia, josta kompostoimalla tai mädättämällä käsiteltiin noin 390 000 tonnia ja energiana hyödynnettiin noin 51 000 tonnia (SYKE, 2022). Käyttämällä valtakunnallisesti HSY:n arviota biojätteen määrän suhteellisesta lisäyksestä, lisääntyisi erilliskerätyn biojätteen määrä arviolta 62 000–128 000 tonnia vuosittain.

Biojätteenkeräyksen ympäristövaikutus

Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen vähentää ensisijaisesti ympäristövaikutuksia poistamalla kierrätyskelpoista materiaalia sekajätteestä ja tarjoamalla mahdollisuuden hyödyntää tämä materiaalina. Suomen Kiertovoima Ry:n vuonna 2021 julkaiseman tiedotteen mukaan noin 32 prosenttia sekajätteestä on biojätettä, ja näistä noin 25 prosenttia on keittiöjätettä. Biojätteen hyödyntämisellä on kiistattomia etuja. Esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuollon alueella toimiva Kipox Oy kertoi syyskuussa 2021 julkaistussa Kauppalehden artikkelissa, että yhdestä noin kymmenen tonnin biojätekuormasta tuotetulla biokaasulla voi ajaa noin kuusi ja puoli päivää kahdessa vuorossa. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan vuonna 2020 sekajätteisiin laitetuista biojätteistä olisi voitu saada polttoaineet 80 000 kaasukäyttöisen henkilöauton vuositarpeeseen.

Kuva 2. Paljonko sekajätteessä olleesta biojätteestä oli saatu kaasua. SYKE, 2022.

Ympäristövaikutuksia voidaan edelleen vähentää pidentämällä biojätteen tyhjennysväliä tuulettuvien biojäteastioiden avulla. Suorien tyhjennykseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi on pidemmällä tyhjennysvälillä myös muita etuja, kuten raskaan liikenteen vähentyminen asuinalueilla ja meluhaittojen väheneminen.

Kustannukset, investoinnit ja pitkän aikavälin taloudelliset hyödyt

Biojätteen erilliskeräyksen laajentuessa aiempaa pienempiin kiinteistöihin, kustannukset ja resurssitehokkuus nousevat väistämättä eteen. HSY:n mukaan heidän toimialueellaan biojäteastioiden keskipainot ovat olleet 140 litraisella astialla 14 kg ja 240 litraisella astialla 24 kg (HSY, jätemäärien laskenta yrityksissä ja yhteisöissä). Useimmissa jätehuoltoyhtiöissä 2-pyöräisen jäteastian maksimipaino on rajattu 40 tai enintään 60 kiloon. Tämä voi tarkoittaa, että astiat tyhjennetään nykyisillä huoneistorajoituksilla ja tyhjennysväleillä pääosin puolillaan. Biojätteen erilliskeräyksen laajentuessa pienkiinteistöihin, astian keskipaino ja täyttöaste tulevat tippumaan merkittävästi, ellei astian tyhjennysväliä pidennetä tai asukkaita kannustetaan biokimppoihin. Nykyiset toimintamallit eivät siten välttämättä tue tehokasta keräystä, kun biojäteastioiden täyttöaste jää alhaiseksi ja kustannukset voivat kohota asukkaille kohtuuttomiksi. Kierrätysvelvollisuuden laajentuessa tuleekin pohtia asukaslähtöisiä keinoja tehokkaampien keräysmallien saavuttamiseksi. 

Asukkaille epäsuorasti syntyvistä kustannuksista voidaan ottaa esimerkiksi biojäteastioiden kilpailutus, jossa hankintayksikkö kilpailutti 17 000 perinteistä biojäteastiaa. Tilaajan toimialueella biojätteen tyhjennysväli on enintään kaksi viikkoa ja yksittäisen tyhjennyksen hinta on verollisena 8,56 euroa per kerta. Kiinteistökohtaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla vähintään noin 222 euron kustannusta.

Kuva 3. Tyhjennyksien kustannuserot astiamallien välillä.

Mikäli alueella käytettäisiinkin tuulettuvaa biojäteastiaa neljän viikon tyhjennysvälillä, vuosikustannus olisi puolet siitä, eli noin 111 euroa. Jos lasketaan erotus 111 euron ja hankittavan astiamäärällä välillä, saadaan kahden eri toimintamallin kustannuseroksi varsin merkittävä miltei 1,9 miljoonaa euroa vuosittain. Tämän eron maksavat asukkaat.

Asukaslähtöisiä ratkaisuja tarvitaan tehokkaampien keräysmallien saavuttamiseksi. Esimerkiksi tuulettuvien biojäteastioiden käyttö neljän viikon tyhjennysvälein voi merkittävästi alentaa kustannuksia, mutta edellyttää hieman lisäinvestointeja. Tuulettuva biojäteastia on hankintahinnaltaan noin 1,5 kertaa kalliimpi kuin perinteinen umpinainen jäteastia, eli käytännössä noin 20 euroa arvokkaampi. Tämä tarkoittaisi tässä tapauksessa noin 340 000 euron lisäinvestointia hankintayksikölle. Kokonaisuutena tarkasteltuna asukkaat kuitenkin hyötyvät taloudellisesti ja ympäristövaikutukset vähenevät. On tärkeää huomioida myös astioiden kestävyys ja pitkän aikavälin taloudelliset hyödyt. On selvää, että astia, joka vaatii puolet vähemmän tyhjennyksiä, on todennäköisesti myös pidempään käytössä ja siten taloudellisempi vaihtoehto pitkällä aikavälillä myös hankintayksikölle. Jätehuollon kehittämisessä onkin tärkeää löytää tasapaino investointien ja asukaslähtöisen kustannustehokkuuden välillä, jotta biojätteen erilliskeräys voi toteutua tehokkaasti, kannustavasti ja kestävästi.

Biojätteen keräyksen mahdollisuudet pienkiinteistöissä

Esimerkiksi HSY ja Rosk'n Roll ovat löytäneet kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen ratkaisun biojätteen keräämiseksi pienkiinteistöissä. Tämä on toteutettu käyttämällä tuulettuvaa biojäteastiaa ja neljän viikon tyhjennysväliä. HSY:n 11.5.2022 julkaiseman tiedotteen mukaan perinteisen, 140 litran biojäteastian pisin mahdollinen tyhjennysväli on kaksi viikkoa haju- ja kosteushaittojen ehkäisemisen vuoksi. Tuleva biojätteen erilliskeräyksen laajentuminen tulee kuitenkin kattamaan myös 1–4 asunnon kiinteistöt, joilla tyhjennystarve on tiedotteen mukaan huomattavasti vähäisempi. HSY suositteleekin tuulettuvaa biojäteastiaa toteamalla 11.5.2023 julkaisemassaan tiedotteessa, että ”Tuulettuvan biojäteastian mahdollistama neljän viikon tyhjennysväli voi olla monille pienkiinteistöille helpompi, edullisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto.”.

Kuva 4. Rosk´n Roll tuulettuva biojäte ja paperipussi. Kuva: Uusimaa / Tanja Kuisma

Vastaavasti Rosk'n Roll suosittelee omakotitaloille tuulettuvaa 140-litraista biojäteastiaa neljän viikon tyhjennysvälillä tiedotteessaan 27.3.2023. Yhtiön mukaan asukkaiden valittavissa on myös tavallinen biojäteastia, jolla on kahden viikon tyhjennysväli. ”Pidemmällä tyhjennysvälillä suosittelemamme tuulettuva astia tulee tavallista biojäteastiaa edullisemmaksi, mutta se edellyttää biojätteen pakkaamista paperipussiin sekä muutenkin biojätteen kosteuden hallintaa kotona”, Rosk'n Rollin Tuija Klaus kertoo.

Toinen vaihtoehto biojätteen keräämiseen varsinkin omakoti- ja paritaloissa on kompostointi. Esimerkiksi HSY pilotoi parasta aikaa Finncontin kehittämää kompostoivaa biojäteastiaa, joka yhdistää kompostoinnin ja biojäteastian vahvuudet samaan pakettiin. Asukas voi kompostoida biojätteet ja hyödyntää saatavan mullan omalla pihallaan. Mikäli kompostoinnissa tulisi talviolosuhteissa haasteita, tai biojätettä syntyy odotettua enemmän, saa biojätteet tyhjennettyä normaalina biojätteenä jäteautoon. Finncontin patentoima astia on täysin poikkeuksellinen siltä osin, että kompostorin saa tyhjennettyä aivan normaalisti jäteautoon.

Uusi vaihtoehto, joka on herättänyt erittäin paljon kiinnostusta erityisesti alueilla, joissa käytetään monilokerokalustoa, on pienkiinteistöihin kehitetty 2-lokeroastiaan pohjautuva Bio Duo -jäteastia. Tämä astiamalli tarjoaa erilliset osiot sekajätteelle ja biojätteelle. Sekajätteen puoli on täysin umpinainen, kun taas biojätteen puoli on rei'itetty tuuletuksen vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jätemääräyksien niin salliessa voidaan tällä astiamallilla saavuttaa neljän viikon välein tapahtuva yhden astian tyhjennys.

2-lokeroastia tarjoaa kätevän ja tilaa säästävän ratkaisun, jossa sekajäte ja biojäte voidaan kerätä samassa astiassa, mutta erillään toisistaan. Tämä on erityisen hyödyllistä tilanteissa, joissa kiinteistöillä on rajallinen tila tai jätettä ei synny erityisen paljoa. Astian rakenteen ansiosta sekajäte pysyy erillään biojätteestä, mutta molemmat jätetyypit voidaan tyhjentää samalla kertaa neljän viikon välein.

 

Kuva 5. Tuulettuva 2-lokeroastia seka- ja biojätteelle.

Kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset vaihtoehdot asukkaiden sitouttamiseksi

Vaikka biojätteen erilliskeräys on yksi keskeisimmistä keinoista parantaa Suomen kierrätysastetta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, tulisi biojätteen keräyksen mahdollistamisessa ottaa huomioon myös asukkaisiin kohdistuvat kustannukset. On tärkeää, että biojätteen keräyksessä otetaan huomioon elinkaarikustannukset ja -päästöt sekä asukkaiden, jätehuoltoyhtiöiden että ympäristön etu. Vain järkevillä ja hyvin harkituilla palvelukokonaisuuksilla ja vaihtoehdoilla saadaan asukkaat innostumaan biojätteen keräyksestä. Nykyisessä taloudellisesti haastavassa tilanteessa asukkaita ei voi velvoittaa maksamaan lisämaksuja kierrättämisestä.

Kompostointi ja kompostoivan biojäteastian käyttö ovat varmasti ratkaisu aktiiviselle pienemmälle osalle väestöstä, mutta ne eivät ratkaise suurempaa kuvaa. Tuulettuva biojäteastia tai seka- ja biojätteen kerääminen 2-lokeroastiaan neljän viikon tyhjennysvälillä on todennäköisesti kustannustehokkain, ympäristöystävällisin ja asukaslähtöisin ratkaisu suurimmalle osalle kiinteistöistä.

Kirjoittaja:

Jan Reiners
Business Development Manager
Finncont

Haluatko että asiantuntijamme on sinuun yhteydessä?

 

Lähteet:

Kotitalousjätteet kulkevat uusiksi raaka-aineiksi. Suomen ympäristökeskus, https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kotitalousjatteet_kulkevat_uusiksi_raaka(62191). Luettu 2.6.2023.

Jätemäärien laskentaohje. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY), https://www.hsy.fi/globalassets/jatteet-ja-kierratys/tiedostot/jatemaarien_laskentaohje_yrityksille.pdf. Luettu 2.6.2023 

Tilinpäätös 2022. HSY, https://www.hsy.fi/globalassets/hsy/tiedostot/hsy_tilinpaatos-2022.pdf. Luettu 2.6.2023

HSY arvio biojätteen määrän lisäyksestä. Petri Kouvo Kiertovoimapäivillä Jyväskylässä 11.5.2023

Astiapaino

Usein kysyttä. Puhas Oy, https://www.puhas.fi/usein-kysyttya.html. Luettu 2.6.2023

Ohjeita jäteastian käyttöön. PJH Oy, https://pjhoy.fi/palvelut/asukas/ohjeita-jateastian-kayttoon/. Luettu 2.6.2023

Jätepisteen mitoitusopas. Kymenlaakson jäte, https://www.kymenlaaksonjate.fi/wp-content/uploads/2020/09/Jatepisteen-mitoitusopas-taloyhtioille_nettiin.pdf. Luettu 2.6.2023

Jätehuoltomääräykset. Ekokymppi, https://www.ekokymppi.fi/media/jatehuoltomaaraykset/ekokympin-jatehuoltomaaraykset-lyhennelma.pdf. Luettu 2.6.2023

Uudet biojäteastiat helpottavat lajittelua pienkiinteistöillä. HSY, https://www.sttinfo.fi/tiedote/uudet-biojateastiat-helpottavat-lajittelua-pienkiinteistoilla?publisherId=4346&releaseId=69940923&lang=fi. Luettu 2.6.2023

Biojätteen lajittelu omakotitaloihin suurimmissa taajamissa. Rosk´n Roll, https://rosknroll.fi/biojatteen-lajittelu-omakotitaloihin-suurimmissa-taajamissa/. Luettu 2.6.2023

Kiertotalouden keskiössä kaasukäyttöiset jätepakkarit. Kauppalehti, https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/scania/kiertotalouden-keskiossa-kaasukayttoiset-jatepakkarit-keraavat-biojatetta-josta-tuotetaan-biokaasua-autojen-polttoaineeksi/. Luettu 2.6.2023